Niin se menee,
itseänsä päätyy etsimään,
jos liian paljon joutuu kestämään.
Ja niin se tulee
päivä kun on valmis jatkamaan,
ja itsellensä lahjan antamaan.

Niin elämä jatkuu
kuten aina ennenkin.
Jäädä ei saa menneisiin.

En pimeässä mitään nää.
Tarviin äänen jota kohti suunnistaa.
Sanat jotka osaa selittää,
miten puolitotuudesta selvän saa.

En pimeässä mitään nää.
Eteenpäin aion silti taivaltaa.
Tyhjä kolo sydämeen jos jää,
on siinä paikka jonka voit valloittaa.

Niin se menee,
joka muistojansa piilottaa,
niistä itseään vain muistuttaa.
Ja niin se tulee,
hetki jolloin joudut luopumaan,
toisen matkallensa saattamaan.

Ja taas elämä jatkuu...

En pimeässä mitään nää...

Ei, ei ei! Mä en suostu uskomaan,
että värit jotka joskus haalistuu,
ei voisi enää koskaan kirkastuu.

En pimeässä mitään nää...