Säk:
Hän ei ymmärtänyt
ennen kuin hetki koittaa
että henkensä kylmentynyt
vehreän metsän lannistaa

hänen päänsä aukeaa
ja vuotaa sydämeeni hallaa
sama toistuu uudestaan
kunnes talvi hautaa

KERTSI:
Mitä jäljelle jää
vain jäisiä mustikoita
ja tahroja käsissään
ei se kahdesti varoita

Pienet kämmenet hämillään
eivät tiedä mihin tarttua
kun halla yllättää
kaikki kaunis alkaa jäätyä

Säk:
Vain pakkanen naisen hyydyttää
siltä suojaa ei kenestäkään saa
eikä himoa voi metsä tyydyttää
kun routaa vasten makaa

KERTSI

C-OSA:
Ne polut jotka ennen olivat aurinkoa
ovat nyt vain kovaa jäistä kalliota
muistan hyvin kaikki yhteiset retkemme
jolloin kuusenkerkät olivat tuoreita

Se on mennyttä nyt
Se on mennyttä nyt

KERTSI