SaMa TaaJuus: Läpi harmaan kiven


1.
Oon välil huomannu et siivet ei kanna,
sillon ku niiden tarviis eniten jaksaa/
Ne on heikot, kuten minäkin,
mut silti mä en meinaa antaa koskaan periksi/
Oon tottunu taistelee myrskyjä vastaan,
eikä ne voita mua vaik ne laittas parastaan/
Oon tehny itselle selväks sen,
et useit kertoi yrittämäl onnistuu parhaiten/
Yleensä kaikki paha tulee yhtä aikaa,
sillon pitää peliin kaikki laittaa/
Ottaa sitä tukee kaikilt vastaan,
eikä esittää sellast' että muka jaksaa/
Liikaa ei saa ottaa taakkaa harteille,
mut silti pitää olla tarpeeks ankara itselle/
Voimia pitää kuitenkin vaalii,
et tiukan paikan tullen pääsee sinne maaliin/

KERTSI:
Meen vaikka sit läpi sen harmaan kiven,
koska haluun elää tääl ja olla onnellinen/
Esteit on vastassa,
joskus on raskasta/
Ja voit olla harhassa,
mutta ihan varmana/
Meen vaikka sit läpi sen harmaan kiven,
koska haluun elää tääl ja olla onnellinen/
Esteit on vastassa,
joskus on raskasta/
mutta tääl matkassa,
paha saa palkkansa/

2.
Pitääkö kunnioittaa jos ei osaa,
niitä ihmisii joita rakastaa?/
Mutta kun vaan paskaa sataa niskaan,
eikä saa sitä vastarakkautta/
Vaikeita asioita jokainen perhees kantaa,
niistä vaietaan ettei sattuis liikaa/
Mutta missä on anteeksianto ja rehellisyys,
kenelle kuuluu onnellisuus?/
Kukaan ei oo täällä täydellinen,
minä jos kuka myös tiedän sen/
Mutta haluan silti yrittää,
perheeni onnen saavuttaa/
Yksin siihen pysty kai en,
lähdetkö mukaan vaiko et?/
Yhdes se vois parhaiten onnistua,
jos emme lakkaa toista kunnioittamasta/

KERTSI:
Meen vaikka sit läpi sen harmaan kiven,
koska haluun elää tääl ja olla onnellinen/
Esteit on vastassa,
joskus on raskasta/
Ja voit olla harhassa,
mutta ihan varmana/
Meen vaikka sit läpi sen harmaan kiven,
koska haluun elää tääl ja olla onnellinen/
Esteit on vastassa,
joskus on raskasta/
mutta tääl matkassa,
paha saa palkkansa/