Jukan mä tunsin
sen tapasin viikoittain
seuramies verraton
yksin ei onneton.
Baareissa viihdyttiin
naisia löydettiin
moni jo naimisiin
ehti ja ootettiin
Jukankin löytävän
jotakin kestävää
Jukka vain yksin ties
miksi on poikamies.
Perinnön saatuaan
sanoi se vain, ”Thaimaa”,
koneeseen istui
ja lähti niin maailmaan.

Jukka palmun alla
kauniin naisen ehkä kohtaa.
Mietin Jukkaa palmun alla
kenties onnen sieltä löytää.
Mä mietin Jukkaa siellä palmun alla.

Vuoden tai parin kai
jälkeen kun viestin sain
Jukka ties ilmoittaa
nyt saapuu se Seutulaan.
Vastaan kun lähdettiin
vähän me tiedettiin
se yksin ei ollutkaan
vaan taivaan toi mukanaan.
Nyt baarissa Jukkaa
en koskaan enää mä nää
se vaippoja vaihtaa
ja vauvoja kylvettää.
Pikkuiset Mai ja Tai
polvilleen Jukan jo sai
muuta ei kaipaakaan
nyt baarit jo jäädä saa.