Hellyyden Turbiini: Arkuttajat


tervetuloa kuolemaan
valaistu ihminen

amfiteatteri
laventeliöljy
pimeä näytelmä

ihmislapsi vaeltaa
pelon logo pelottaa
arkuttaja arkuttaa
kyyninen on minä

tahtoisin sytyttää tuohuksen pyllyyn
koska rakastan tätä elämää
mutta arkuttaja tulee ja arkuttaa
luimistuvat korvat oljiltakin
liperit liehuu, veri haudassa kiehuu

viskon pahaa

olen rankaissut kiroillen
olen katunut kituen
vaikerrus kuin kaiverrus ikiaikainen
yhä kaikuu sisälläni hiljaa haipuen

painaa syys
musta siipi
kylmä irve
pyökkiä, perkele