On ilta tullut taas, ja katulamput syttyvät
Sinun huoneessasi vielä on kai pimeää
Sä nukut vielä, kohta heräät yöhön yksinäs
On yöstä kai jo tullut sinun paras ystäväs

Sä nouset, luet lehden, katsot televisioon
Yöradionkin avaat, melkein hereillä jo oot
Poltat savukkeen ja toisenkin, ja vielä muutaman
Tuhkat rinnuksiltas pyyhit koristamaan lattiaa

Sä muutit kokonaan sun haavemaailmaan
Oli surullista katsella, kun teit sun kuolemaa
Sä oot kuin toinen ihminen, en sua tunne ollenkaan
Joku vieras muukalainen teille muutti asumaan

Sä olit herkkä lapsi, sitten herkkä aikuinen
Liian hauras tähän maailmaan, vain päiväperhonen
Kiltti äidin pikkupoika, syksyn viime kukkanen
Joka ensilumen alle jää, ei kestä kevääseen

Sä muutit kokonaan sun haavemaailmaan
Oli surullista katsella, kun teit sun kuolemaa
Sä oot kuin toinen ihminen, en sua tunne ollenkaan
Joku vieras muukalainen teille muutti asumaan

Vaivuit uneen päättymättömään, tai heräsit, kenties
toiseen maailmaan tai uneen, joka kauemmaksi vie
Kauemmaksi tästä päivästä, ja huomisestakin
Elät vielä samaa eilistä kuin viime vuonnakin

Sä muutit kokonaan sun haavemaailmaan
Oli surullista katsella, kun teit sun kuolemaa
Sä oot kuin toinen ihminen, en sua tunne ollenkaan
Joku vieras muukalainen teille muutti asumaan