Viilto ja kumarrus (säv. Lauri Holm, san. Wille Pokki Holm, sov. Malvo)

Pimeä huone, kiiluvat silmäni. / Täällä pidän kotia, rajaton valta. / Käärin unissa mielikuvia. / Keho riutuu mutta ajatus elää Katsoo alas ja hengittää, / taka-alalla suukapulassa. / Istuu hyvyys ja reflektoi, / omaa kuvaa ja hokee mantraa. Kynnet lihaan, piiru ja vihaan, / kaksi enemmän kuin viime kertaa. / Syy ja ehto, murhaajan kehto, / kaksi iskua, viilto ja kumarrus Ehtynyt mieli ja manalan kannel. / Tämä eepos on nyt kuin leka, / murjoo mieltä ja esteet tieltä, / tappaa kaikki mikä hengittää. Suuntaan jos toiseen katsoa haluaa, / näkyy karvas pettymys kuin sudennälkä, / nelistävät käsikädessä, / laulunsa raikavat päässä.