Mmiro: Niiden Muistolle


( biisi jokaiselle edesmennylle ihmiselle,
jotka on lähtenyt täältä ihan liian nuorena,
jokaista muistetaa. )

usein ku katsoo, näät tapaturmia,
liikaa väkivaltaa ja raakoja surmia,
pulmia, kaikilla näillä kulmilla,
nykyää asioita vaa liian vähän funtsitaan,
usein mietin, mikä maa tää suomi on?
kaikkee paskaa, eikä hyvii puolii oo ?
vitusti douppii, sun muita vitun aineita,
ja liian monet puhuu vaa samoista aiheista,
pyöritään ympyrää, ja paskat kasaantuu,
liikaa ongelmii, eikä helposti parannu,
jokanen muistaa edesmenneen ystävänsä,
muistan jokaisen, muistan niitä hyvällä,
muistan kans kaiken mitä koettiin yhdessä,
toinen on poissa, silti sydämessä,
se sattuu, ku miettii vanhoja aikoja,
mitä hyvää koettiin sillon aikoinaan.

ristitään kädet, ja kiitetään kaikesta,
kaikesta, vaik on ollu välillä vaikeeta,
pyydän anteeks jos sillon sua satutin,
lähdit pois, aivan liian aikasin,
aikaan vanhaan, ei enään voi palata,
elämää edessä, kaikki voi muuttua,
ikävä sua, ja se raastaa mun sydäntä,
haluun vaan et sul on hyvä siellä ylhäällä.

surullista tarinaa, ja helvetin vaikeeta,
mietin kauan mitä sanoo täst aiheesta,
liian paljon tuskaa ja syviä haavoja,
arvet aukee, ja lisää haavoittaa,
kuolema erottaa, usein liian aikasin,
kaipaan ja haluisin kaiken vanhan takasin,
ne ystävät ja jokaisen kaverin,
rest in peace, silti ylhäällä parempi,
suomi on samanlainen, niinku moni muuki,
last chance, niinku menee huukis,
liian monii lähtee, ja kaikkii se musertaa,
voiku vois palata vanhaan aikaan uudestaan,
monesti kaivannu, niit vanhoi hyvii päiviä,
mut nyt on vaa aika kiittää hyvistä päivistä,
ja toivottaa parasta, parhaassa paikassa,
ystävyys kestää, mut kaikki loppuu aikanaa.

ristitään kädet, ja kiitetään kaikesta,
kaikesta, vaik on ollu välillä vaikeeta,
pyydän anteeks jos sillon sua satutin,
lähdit pois, aivan liian aikasin,
aikaan vanhaan, ei enään voi palata,
elämää edessä, kaikki voi muuttua,
ikävä sua, ja se raasta mun sydäntä,
haluun vaan et sul on hyvä siellä ylhäällä.

ongelmat lisääntyy ja kaveri on poissa,
vaikee kuvitella, ja hävii vaa voimat,
en jaksa enää elämää, ilman toista,
joka kuunteli ja jakso aina auttaa,
ei ollu sen aika, sen piti pysyy täällä,
kuitenki lähti ja auttaa mua ylhäältä,
se pitää must kiinni, enkä pysty sitä unohtaa,
se on vierel mitä ikin tapahtukaan,
monii vuosii, nähtiin paljon maailmaa,
hyvät ja huonot, mitä aikaan saatiikaan,
ne saa mut aina hymyilee, niinku sä aikoinaa,
kaiken voi muistaa, kun sen kerran aloittaa,
mut aika on kullaki, ja arvostan sitä,
mut ilman sua mä en oo mitää,
ja aikaa sun kanssas, sitä mä kaipaan,
nähdä sun hymyilevän pitkästä aikaan.

ristitään kädet, ja kiitetään kaikesta,
kaikesta, vaik on ollu välillä vaikeeta,
pyydän anteeks jos sillon sua satutin,
lähdit pois, aivan liian aikasin,
aikaan vanhaan, ei enään voi palata,
elämää edessä, kaikki voi muuttua,
ikävä sua, ja se raasta mun sydäntä,
haluun vaan et sul on hyvä siellä ylhäällä.