Kuolleen muisto: Syntilista


Kuin kuuta nousevaa
kuin maata laskevaa

Se joka syöttää leipää
joka tiellä pitää

Ei halua enää
käydä tätä tietä
Ei halua enää

Hänelle se on kuin kansi joka aukeaa
Joku aina katsoo ja sinne putoaa

Se on kuin syntilista
koostuen unelmista
jotain ihanampaa
jotain muuta

jotain mitä ei
edes saisi olla

ihmisenluita multaa ja
niin kovin hiljaista
kuulenko laulua
kovin hiljaista
se sivaltaa

kuin syntilista
koostuen unelmista
jotain ihanampaa
jotain muuta

ihmisenluita multaa ja
niin kovin hiljaista
hiljaisuutta
hiljaisuus

Se on se kuu joka
tätä tietä katselee
aina illan tullen
itsekseen myhäilee

Hän ei halua enää
käydä tätä tietä
Tuo ei halua enää
Tuo ei halua enää

Hänelle se on kuin kansi joka aukeaa
Joku aina katsoo ja sinne putoaa

Se on kuin syntilista
koostuen unelmista
jotain ihanampaa
jotain muuta

jotain mitä ei
edes saisi olla

ihmisenluita multaa ja
niin kovin hiljaista
kuulenko laulua
niin hiljaista
niin hiljaista

hiljaista
se sivaltaa

kuin syntilista
koostuen unelmista
jotain ihanampaa
jotain muuta

jotain mitä ei
edes saisi olla

ihmisenluita multaa ja
hiljaista
hiljaistaa

Se on kuin syntilista
koostuen unelmista
jotain ihanampaa
jotain muuta

jotain mitä ei
edes saisi olla

ihmisenluita multaa ja
niin kovin hiljaista
kuulenko laulua
hiljaista
en kuule laulua