Shabo (wanhat): Yksinäisen Ikkuna


Talven Stadi - masentavan ahdas näky/
sohjoisine katuineen, herrasväki, rahvas väsyy/
Aleksin jouluvalot auringon taas laskiessa/
valaisevat sohjosylttyy, kadun kastiketta/
Näetkö tuon kulman? Stockan ikkunaks sen/
tuntee, kun tietää, et pikkulapset/
seuraa sen liikettä uskovaisten lailla/
Kai ne elämässään on kivaa vailla/
Ne ihailevat nukkeja lasin takan/
jotka omaa rataansa vain kulkevat valittamat/
hymyissä suin. Lapset keho kiinni/
ikkunas, liikkumat endorfiinis hihkuvat/
Jos katsot tarkkaan lapsien läpi, näet/
yksinäisen jouluikkunan, josta välitä et/
Kävelevät ohi monet lapset, sataa/
mut nukke sen ei kohtaa katsettakaan/

Jokin tykkää pitää lasipalloja kämmenellä/
niitä ravistaa ja hämmennellä/
Jokin saa nukkeja nousee ja kaatumaan/
mut mä toivon sen maatuvan/
Jokin tykkää pitää lasipalloja kämmenellä/
niitä ravistaa ja hämmennellä/
Jokin saa nukkeja kaatumaan/
Vien sen viimeiseen tanssiin, jos saan luvan/

Räntäsade tuntuu kovin pahalt siitä/
lailla lasipallon, muovinpalat viiltää/
kun joku sitä ravistaa, sotkuista satua niin/
tapittaa, ei oo ketään avittaa/
Jatkuva tappio pani pelis vituttaa/
Niin jää yksin lasiesiripun taa/
Pimeys viettelee, toivo jättää/
tukehtuu. Nuket muut tuijottavat elämättä/
Pilkuillaan aurinko tahrii upeen kuun/
Säihke silmässä tummaksi tulehtuu/
"Oon olemassa, koska ajattelen/
mutten muille tuolla puolen, tossa raja menee/
Synnyin täällä, tänne kai mä kuolen vielä/
nuoren, tiedän. Surun tunnen, näen puolen sievän/
Mut jätettiin syrjään, maailmaan kylmään/
ja kun valot sammuu, en tähtiä nää taivaan yllä"/

Jokin tykkää pitää lasipalloja kämmenellä/
niitä ravistaa ja hämmennellä/
Jokin saa nukkeja nousee ja kaatumaan/
mut mä toivon sen maatuvan/
Jokin tykkää pitää lasipalloja kämmenellä/
niitä ravistaa ja hämmennellä/
Jokin saa nukkeja kaatumaan/
Vien sen viimeiseen tanssiin, jos saan luvan/

Noina pimeinä öinä, toivo paremmasta/
tuo valoa vain kehnoina kynttilöinä/
Silti mä tiedän, jouluvalot/
säihkyy tuolla, saa varjotkin väistyyn/
Joka ilta näen vilaukselta tähdet/
kun kauppani omistaja kotiinpäin lähtee/
Mitä jos siel ois mullekin valmiiksi paikka?/
Pääsiskö vartiksi vaikka?/
Näen miten varjoissa paikallani/
pääsisin etuovee likemmäksi vaivatta niin/
Ja kun ovi kävis, varovasti estäisin/
menemästä kiinni, ilonpurkauksen kestäisin/
Hetken päästä karkaan pakoon pikaa/
mutta pysähdyn, lakoon likaan/
Se on samaa. Tuntee sain/
miten mua katsotaan - oon nukke vain/

Jokin tykkää pitää lasipalloja kämmenellä/
niitä ravistaa ja hämmennellä/
Jokin saa nukkeja nousee ja kaatumaan/
mut mä toivon sen maatuvan/
Jokin tykkää pitää lasipalloja kämmenellä/
niitä ravistaa ja hämmennellä/
Jokin saa nukkeja kaatumaan/
Vien sen viimeiseen tanssiin, jos saan luvan/