Ollaan niin pieniä tän kaiken keskellä/
Joukko vihreit miehii seisoo mun vierellä/
Jossain tuol on galakseja joist ei edes tiedetä/
Mut neki pärjää omillaan/
en kerro faktoja kerron jotain uutta/
Kerron et saat onnen etsä tarvis omaisuutta/
Kylmä talvi ilta ulkoo tsiigaan avaruutta/
Ihan sama oonko pihal,silti iho kanan lihal/


Tunteiden säveltämänä laulu tää.
Tunteiden taakse me kaikki jätetään/
Voiko eilinen huomista näyttää?
Ei voi, ei voi, aukkoja täyttää/


Älä vuodata kyyneleit koita vaan ymmärtää/
Me mennään ympyrää vielä ku pystytään/
tunteen säveltämä ajatus on poikki/
Masennus on olotila todellisuus voitti sen/
Onnellisuus koitti mut siitä nyt on aikaa/
nkija saa oljen korren muttei muuta lainkaan/
Ei muuta lainkaan niitä tosi asioita/
Et liian nuoren täällä joutuu käyttää lapioita/
Niillä kaivamme kuopamme esiin/
Maasta takas maahan pääset seilaa eri vesiin/
Ajatukset pilkkoutuu pieniksi palasiks/
Muistoissa vaeltaa,ei se tuu takasi/
Muistatko sitä ku sä viimeksi halasit/
Onnesta sekasi ikuisuut manasit/

Oravanpyörä pyörii, poika juokse karkuun.
Juokse läpi avaruuden, juokse takas alkuun/
Sävellettiin tunteille, ei voitu muutella.
Tyhjennettiin pää, voit sä kuunnella/
Varjot seuraa takana ku jalka hipoo ruohoa.
Pallo pieni pyörii, voit sä taskuun sen sulloa?/
Et mä näkisin mihin mä meen.
Joskus menin takaperin ja niin varmaan edelleen/
Maailma pieni, minä suuri.
Tunteet leikkii minulla, minä ja suuri suuni/
Tunteet säveltää, yhdessä kävellään.
Kai mä sitten oon tottunu väärinpäin tän näkemään/
Haavat täynnä suolaa itkee verikyynelii.
Lapsi kasvo kovaks, ku jäkäjäkä syyteltiin/
Sai oljenkorren, mut teki siitä olkihatun.
Tukahdutti tunteet eikä enää sanat satu/

Tunteiden säveltämänä laulu tää.
Tunteiden taakse me kaikki jätetään/
Voiko eilinen huomista näyttää?
Ei voi, ei voi, aukkoja täyttää/