Kuttaperkkataivas: Hirvennahkatakki


- Hirvennahkatakki -

Juoksin läpi tutun metsän
Yhtä äkkiä se oli muuttunut aivan vieraaksi
Olin eksynyt

Tie muuttui poluksi
Polku muuttui yhtä äkkiä seinäksi
Ja se seinä muuttui valtavan suureksi hirveksi

Tuo kruunupää
Tukki tien, tukki polun

Se kruunupää katsoi minua, ei ollut vaihtoehtoja
Minä seisoin siinä ja se kruunupää katsoi minua

Valtava sysimetsä nousi vain ympärilläni ja
Muuttui katoksi, musta katto

Hirvi vastapäätä minua
Tuo komea kruunupää

Yhtä äkkiä se hirvi muuttui, niin, se hirvi muuttui sinuksi
Etkä sinä ollut siellä metsässä, et siinä polulla
Jos olin minäkään

Nojasit ravintolan seinään
Hirvennahkainen mokkatakki päällä
Sinä se olit siellä metsässä ja ravintolassa

Minä pakenin molemmista paikoista
Niin metsästä kuin ravintolastakin

Halusin että maassa olisi ollut suuri aukko

Se ansa
Se lehdillä peitetty ansa
Sinne minä olisin halunnut astua

Hukkua, tippua, vaipua, vajota
Poistua, häipyä, olla poissa silmistäsi

Ja toisen kerran minä juoksin sen saman metsän läpi
Juoksin ja juoksin ja juoksin ja juoksin
Ja tietä riitti, polkua riitti

Halusin muuttua
Halusin niin kovasti muuttua

Ketusta näädäksi, näädästä oravaksi
Oravasta päästäiseksi, päästäisestä puolukaksi
Puolukaksi jonka sinä poimisit

Laittaisit huulillesi, vihdoinkin
Puolukaksi, kypsäksi puolukaksi jonka noukkisit
Jonka sinä poimisit

Olisin huulillasi vihdoinkin
Maistuvana, niin maistuvana

Ja samalla kaikki olisi loppu