Kaipaan Sua (Pyryn muistolle)

susta haaveilin sua odotin kodinkin sulle rakensin
viimein tuli se päivä jolloin saavuit vihdoinkin mun luo
sua rakastin touhujas seurailin sulle pesän mä rakensin
huolet mun unohdin kun sua katselin olit aarre mun kallehin

henkäys viimeinen sai jäätymään sun sydämmen kultaisen
turkkisi pehmoinen menetti lämmön menneiden päivien yhteisten
jäykäksi kangistuen siirryit joukkoon muistojen kauniiden
kuulla voin sun viestin viimeisen pääsit joukkoon enkelten

sä silmät pistit kii ja vaivuit uneen niin syvään ikuiseen
sua ikävöin nyt niin koska olit tärkeä ja liikaakin sua rakastin
olit valona kun voimat loppuivat mun sun raitapaitaa katselin
sait mut kivut unohtamaan enää en sua nähdä saa kun sydämmes pääsi sammumaan

Pyryni ihana ihmeellinen jätit mut liian aikaisin suremaan
nyt vuokses itkien näitä sanoja kirjoittaen mistään kiinni saa mä en
sut tahdon takaisin koska sua tarvitsen mun päiväni pelastamaan
olit veljeni mun pieni enkeli kun voimat kesken loppuivat mun

sä silmät pistit kii ja vaivuit uneen niin syvään ikuiseen
sua ikävöin nyt niin koska olit tärkeä ja liikaakin sua rakastin
olit valona kun voimat loppuivat mun sun raitapaitaa katselin
sait mut kivut unohtamaan enää en sua nähdä saa kun sydämmes pääsi sammumaan
sä silmät pistit kii ja vaivuit uneen niin syvään ikuiseen
sua ikävöin nyt niin koska olit tärkeä ja liikaakin sua rakastin
olit valona kun voimat loppuivat mun sun raitapaitaa katselin
sait mut kivut unohtamaan enää en sua nähdä saa kun sydämmes pääsi sammumaan