Kuka tahtois rakastaa köyhää taiteilijaa,
hän tähdenlentoo odottaa ja sateen antajaa.
Kuka tahtois rakastaa maailmanparantajaa,
hän sanoillansa seisoo, silti peittyy alle maan.

Tunne kevyt ja paljas kävellä,
ei tähdistä seuraa yksikään.
Ilman siipiä tää hento elämä
heittelee aina vääriin tuuliin.

Kuka tahtois rakastaa liekinnielijää,
sai sirkuksesta elämän, nyt se menee menojaan.
Kuka tahtois rakastaa juoppoo laulajaa,
hän tahtoi nimensä tähtiin, nyt hän itkee muistojaan.

Tunne kevyt ja paljas kävellä,
ei tähdistä seuraa yksikään.
Ilman siipiä tää hento elämä
heittelee aina vääriin tuuliin.

SOLO

Kuka tahtois rakastaa saatananpalvojaa,
hän uskoo enkeleihin, eikä koskaan pahaa tee.
Kuka tahtois rakastaa vanhaa voittajaa,
ei hän pelaa enää elämää eikä poistu kotoaan.

Tunne kevyt ja paljas kävellä,
ei tähdistä seuraa yksikään.
Ilman siipiä tää hento elämä
heittelee aina vääriin tuuliin.
Tunne kevyt ja paljas kävellä,
ei tähdistä seuraa yksikään.
Ilman siipiä tää hento elämä
heittelee aina vääriin tuuliin.