Halkaisukirves: Laavaa


Näin maan ja taivaan
yhdistävän pelkonsa aivan niin
sitä pelättiin

Pimeän metsän taa
heitteli salamoitaan
taivas syntisen musta

Mitä minusta jäljelle jää
juoksen pakoon että jäisin elämään
pimeään

Laavaa muuttuu tuhkaksi maa
laahaa itsesi kuolemaan
tuskaa ei voi kuvailla
tuhkasta vielä noustaan

Elämän kahvaan likaiseen
otin kiinni uudelleen
ote lipsuu palaan
kuolleeseen

Laavaa muuttuu tuhkaksi maa
laahaa itsesi kuolemaan
tuskaa ei voi kuvailla
tuhkasta vielä noustaan

Elämän kahvaan likaiseen
otin kiinni uudelleen
ote lipsuu palaan
kuolleeseen

Sydämeni vuotaa aikaa
elinajan taikaa niin
minut pois haettiin

Se pitää mua otteessaan
mutta en saa luovuttaa
aion taistella

Tuhkasta nousseena
uhmaan kuolemaa
palaan kostamaan

Laavaa muuttuu tuhkaksi maa
laahaa itsesi kuolemaan
tuskaa ei voi kuvailla
tuhkasta vielä noustaan

Elämän kahvaan likaiseen
otin kiinni uudelleen
ote lipsuu palaan
kuolleeseen

Laavaa muuttuu tuhkaksi maa
laahaa itsesi kuolemaan
tuskaa ei voi kuvailla
tuhkasta vielä noustaan

Elämän kahvaan likaiseen
otin kiinni uudelleen
ote lipsuu palaan
kuolleeseen

Laavaa
laahaa
itsesi
kuolemaan