Säv. + san. R.Tapiowaari

Järvi kyljessä suuremman veen.
Rannalla kaupunki pieni murheineen.
Meille sen Luoja lohduksi kai loi.
Kiitosvalssi siitä nyt soi.

Kesäisin vieheet sun pintaasi viiltelee.
Lohet vain piilossas siel´lymyilee.
Kiitos järvelle kuitenkin nyt soi.
Lenkkiä syödä toki jälleen kerran voi.

Iltaisin rannallas riehuu joukko nuoria.
Aamuaaltosi nuolee tölkin kuoria.
Kiitos nuorilta varmaan myöskin sois.
Oommehan kaduilta kuitenkin pois.

Talvisin jääkansi sut peittelee.
Suojaksi päällesi lumet heittelee.
Ladut kiertävät myöten rantoja.
Ohitses hiihtelee "tervaskantoja"

Pilkkireijältä etsii tyydytystä,
mies vanha, naama on ihan musta.
Saa hän ahventa, pientä särkeä.
Saalis liene ei kovin tärkeä.

Poukaman rannassa, avannossa sulassa,
kiljuu naisia, eivät oo tosi pulassa.
Kiitos kaikilta, järvelle nyt soi.
Järveä viedä ei koskaan meiltä pois.