Veli Vinell: Kirous


Sydän parka revittynä
Palasiksi pieniksi
Oot tuomittuna siihen kohtaloon

Jonka sulle suunnitteli
Olkapääsi pieni piru
Nyt sen vanki hauras mieli on

Ei säästynyt oo puhdas sydänkään
Mä edessäsi kirouksen nään:
On kohtalosi jäädä pimeään

Kiven palavan näät siellä
Syrjäisellä murheen tiellä
Sulaa laavaa vyöryy päälle maan

Et voi kääntyy taikka suuntaa vaihtaa
Eikä auta huutaa
Kohtaloosi tyytyä vain saat

Ei säästynyt oo puhdas sydänkään
Nään edessäsi kirouksen tään:
On kohtalosi jäädä pimeään