Kello kolmelt Hälläs

Fiilikset kello kolmelta kantiksessa. Simplysoundille propsit biitistä.

Mähän oon surkee, mä myönnän,se on ainoo syy tähän,
Et skoletielt kello kolmelt, eksyn mä vähän,
Meitsi astuu Hällään, mä oon aina tervetullu,
ei erilaist oo, jokanen on tääl hullu,
Mä tilaan ison kolmosen ja pullollisen salmareit,
vitunmoiset kiksit kerranki ei kysy papereit,
Meitsi istuu yksin kulmapöytään, alan rauhaa löytään,
Tuopin pohjas lukee “elämäs on täysin köyhää”,
random horo ui viereen, en tarjoo sulle tuoppia,
se on varma ettet muista mua enää huomenna
Vaik mitä sil on välii, et katoon sun muistikuvista,
kolme kasiket on halpa hinta ees hetken huvista,
tai tuskast, kivust, kaikki käy mun mielelle
paskin fiilis on kun voit laittaa käden liedelle,
etkä tunne mitää, se fiilis tai se kun nainen,
käyttää sanaa vain ja huomaan olevani “vain se”
Ne kaks vikaa salmarii tais olla sitte liikaa,
Ei vittu, kyl se on nyt pakko saada hiisaa
Tää on se hetki, ku miettii kaikkee turhaa,
Mut aidosti mun pää vaan vaatii itsemurhaa,
Mä vedän liikaa, tai oon liikaa, monille liian vähän,
se on helpompaa eikö, et luovutan vaan tähän,
Mä heitän läppää, en mä lupaa etten ampuisi
mut kuten leijona, silmät sulkiessa sammuisin

Jäbä miettii liikaa
Jäbä miettii liikaa
Ei siit oo mitää hyötyy
Jäbä miettii liikaa
Jäbä miettii liikaa
Et sä saa mieltäs lyötyy
Et ikinä lyötyy

Se on se tunne, kun oot varmasti menettäny kaiken,
vaikket tunne et oisit edes saanu mitää,
Valittelun sijast catch 22 vaikenen,
turha täst on mitää vitun puhetta pitää,
ku ei siit idä mitää apua,ei pitäis mitään haluta,
sit kun sitä ei saa,se enemmän satuttaa,
ja kaduttaa, kun yrittää aina aivan turhaan,
Ja oon ite ainoo johon sitä voi purkaa,
Mä tiiän, mä murhaan itteni sisältä,
pelottaa, perinkö virheeni isältä,
Ei oo välii jos näytän fuckfacesiseltä,
Koska arpi täs naamas vaan näyttäis lisältä,
Mä en tiedä mitä pitää, oikeestaan,
en tiedä mitään, kun mikään mikä ei pidä,
Loppuu nopsaan kun ikä,
Meni yks drinkki liikaa,
mun vihakädet iskee,
haastan turhaan riitaa,
tulee pilkun sijaan piste,
Portsari rauhottelee,
siihen tarvis mua neuloo
Mä koitan maksaa lahjust,
mut ei riitä kaks euroo
Ja kun heität mut ulos,
mä kettuilen viel sulle,
verisenä, hikisenä,
mä nukahdan kadulle