Tekijä on onnistunut erittäin hyvin siinä, että biisin tunnistaa IT-tuotannoksi hyvinkin nopeasti. Se on jo arvo sinällään.

Vähäeleinen, mutta samalla "tehokas" melodia jää helposti kuulijan päähän. Itse olisin miksannut laulun ehkä hitusen pienemmälle; nyt kitaroiden murina meinasi paikoin jäädä tulkinnan jalkoihin. Väliosissa oli tyyliin sopivat rauhalliset instrumentaaliset melodia-improt, jotka menivät kunnialla maaliin. Biisissä on jotenkin unenomainen tai utuinen tunnelma; varmaan kohta haarniskoidut sotilaat ratsastavat esiin nummien ja soiden sumusta.

Leffan tunnusmelodiaahan tässä tavoiteltiin eikä tunnusmelodioissa aina kovin paljoa sanoja käytetä (joissain ei ollenkaan), mutta pistän kuitenkin toivomusaloitteen toisesta säkeistöstä.

Varmaan joku hevikanuuna revittelisi biisin toisen puoliskon oktaavia korkeammalta, mutta niinhän ne aina tekevät, joten siinä mielessä tässä on mukava poikkeus käytännöstä.