Frisbatarianism for piano and violin

Haute Couture | 18.12.2004 | Classical
3:41

Olen viimeaikoina tutustunut uudempaan klassiseen ja erityisesti olen pitänyt Iannis Xenakiksen teoksista. No koska minulle kuitenkin on eräiden ihmisten toimesta kerrottu, että kuka tahansa pystyy tuota paskaa tuottamaan, niin päätin tehdä heidän ilokseen tälläisen.

Ensimmäinen TEOS, jossa varsinaisesti käytän sähköviuluani. Ja kuten huomaatte olen jo virtuoosi sitä soittamaan. Tätä menoa se on kohta entinen viulu.

9.00   807 kuuntelua

Showcasessa on happy hours klo 00.00 - 15.00, jolloin sinne nostetut kappaleet saavat +25% lisää näkyvyysaikaa normaaliin verrattuna.

Mainosta kappaletta Mikserin etusivulla 3h 45min. Lähetä viesti:

MIKSERI MAINOS 102572 numeroon 173172 (1,90€)

tai mainosta krediiteillä.

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Disposition 12.02.2005
Jotenkin mieleen tulee Pattonin keittokirjalevy, mikä sen levyn nimi nyt taaskaan sitten olikaan.

Sitten itse kappaleeseen:
Tästä on luultavasti turha laskea tahtilajeja, vaikka sellainenkin mahdottomuus ehti mielessäni käväisemään.
Piano soi joka tapaksessa heleästi ja voi niitä viulusta lähteviä sulosäveliä, jotka täydellisyydellään hivelevät korviani. Täydellistä harmoniaa!
Sen verran hyvin kuitenkin viulua tässä raiskattiin, että toivottavasti siitä vielä ääntä lähtee. Jään vielä odottamaan teosta, jossa tuo sähköviulu vedetään säröpedaalin läpi..
0   +1 +2
 
9
Shah 23.01.2005
Mutta mainiosti leikittelevät viulu ja piano keskenään. Piano on kuin koko ajan lähtemässä aloittamaan jotain, mutta sitten pysähtyy. Toivoin ehkä että se lähtisi luomaan jotain pohjakuviota(?), jonka päällä viulu sitten innostuu tekemään vaikka mitä.

Mainioita juttuja osaat jo viulullasi tehdä! Pitkästä aikaa biisejä kuunneltua ja Hauten (jo vanhat) uutukaiset nyt tsekattuani, tuli jälleen veikeä fiilis. Haaatunnosto.
0   +1 +2
 
XTZ 18.12.2004
Kommentoin tämän kappaleen koska pyydettiin kommentoimaan.

Teos saa minulta täyden kympin modernina klassisena sävellyksenä, mutta koska en juurikaan välitä/ymmärrä kyseisen genren teoksia (kuka tahansa pystyy tekemään tällaista dadaa) olen kovin jäävi sanomaan mitään teoksen taiteellisesta laadusta. Noin muuten en löytänyt juuri mitään kosketuspintaa tähän ja itse vaadin edes jonkinmoisen koukun tai vastaavan josta teos on mahdollista tunnistaa ja niitä tästä ei juurikaan löytynyt. Ehkä tälläkin teoksella voidaan tulevaisuudessa saavuttaa tietty "name dropping-arvo" kun muistaa mainita tästä Kiesman käytävillä samoillessa, nykytaidetta ihastellen. Aaah.
0   +1 +2
 

Viimeisimmät kuuntelijat

Löytyy soittolistoilta