Olen ihan liian vanha ... en ole koskaan kuullut "baritoni-kitarastakaan". Mutta kovasti se muistuttaa oikeaa baritonia ja jylhästihän se murahtelee.

Alun soundimaailmasta syntyi ihan sama tunnelma kuin vanhasta Lennon & McCartneyn suomalaisesta coverista "Jäin lukkojen taa ..". Melodia on oikein hyvä, eikä se tuo mitään mielleyhtymiä mihinkään jo olemassa olevaan biisiin. Sitten ei muuta kuin sanoja kehiin!

Tyylin mukaisesta jyhkeästä meiningistä ja komeasta kitarasoundista tasan 9 bojoa.

Digius osuu olennaiseen. Vaikka instrumentaali on sanaton, on sille annettava nimi ja tässä nimenomaan nuo "why -because" olisivatkin A- ja B - osien ekat sanat. Vaikka en tätä enempää lähtisikään sanoittelemaan, on siemen sille työlle kylvetty...

Pitkä analyysini katosi iäksi, koska halusin kesken kommentoinnin kuunnella vielä C-osan, ja se kostautui.. Mutta tuhdinpuoleisesta kompista huolimatta rullaa komeasti melankolista teemaa kuljettaen. Luulin baritonin mörisevän jo introsta lähtien, mutta basso ja kitara ne siellä varmaankin nakuttelivatkin mukavasti käsi kädessä. A-osan melodia on haikean kaunista sanatonta raastavaa kaipuuta (why), b-osan kirjaimellisesti se selittelevä (because) osapuoli. Lopputulos mukavaa soitinten vuoropuhelua.
Baritoni hoiti tonttinsa kuten olettaa saattaa; jykevästi murahdellen, tosin dilsa/reverb(?) söi himpun verran mielestäni yksittäisten nuottien erottelevuutta, ja näin ollen nautintoani. Tyyli- ja makuasioita tosin, ja eka kertasi vielä, joten en moiti, kunhan totesin tuntemukseni.

Fonin suloinen saundi tuo kaivatun suvantohetken, ja sointuvaihdosten yllättävyys herättää mielenkiinnon toiseen (vai oliko jo kolmanteen?) kertaan. Paluu teemaan tapahtuu luontevasti, ja lopussa huomaa kuunnelleensa miellyttävän sävelteoksen, ja siitä todisteena syntyy halu kuulla kappale uudelleen ja uudelleen.

Maukasta kitara musaa. Mukavan vaihtelun antoi torven törähdys... Hyvin soi