Elf - Unilaulu feat. Kaisla

6:34

Säveltämäänkin aloin mutta edelleenkään en oikeastaan tiedä mitä olen tekemässä. Tuskin tietää Kaislakaan. Yhdistimme syntymän ja kuoleman, isän ja äidin, räpin ja laulun, duurin ja mollin. Tällainen siitä sitten tuli.

--- Lyriikat ---
Lauluverse 1, isä (Elf):
Nuku lapseni hyvä elämä sulle on luvassa
Suunnan elämällesi opit isäsi tuvassa
Kasvaa saat, haluun elämäni antaa
Jatkaa saat ja unelmani kantaa
Polkusi on niin tasainen
Sulle rakkaani kun tasoitin sen
-----
Lauluverse 2, äiti (Kaisla):
Nuku lapseni, hyvä elämä sulle on luvassa
Tulevaisuutes elää jo äitis mielikuvassa
Kasvaa saat, tuulen lailla etsit rauhaa
Jatkaa saat saavutusten helminauhaa
Polkusi on niin tasainen
Sulle rakkaani kun tasoitin sen
-----
Rapverse (Elf):
Sun tiesi etsit totuutta kohti
Mut pieniin kenkiin osuu maa kovin
Kengät kuluu, jalkoihin sattuu
Mennä kuuluu harhoihin karkuun
Painostetaan nuoria kohti baaria
mainostetaan huoria roolimallina
painotetaan puutoksii ja ohi marssitaan
tai ostetaan muodista kodiks vankila

Onhan turhan epätervettä sekä perseestä
Joka kuvaan mennä reteenä perä edellä
Voi kuinka nuorena kuolikaan kauneutes
Se muuttu pinnaks, muoviks ja haureudeks
Posse omillaan koneen osina
sormet korvissaan somen orjina
Polje koneen poljinta pieni kultapoika
Olet rohkee potilas nielit uutta troppia

Polkee, polkee, jaksaa, jaksaa
Koskee, koskee, maksaa, maksaa
Ota kolme, maksa kaksi
Montako ne taas varasti
Toiset ovat vailla himoja ristit kaulas
toimetonna kaksinaismoralismin paulas'
Meidät syylliset tunnistusriviin pistän
Vika ei oo systeemis vaan ihmisissä

Vapautumisen tuskaa paossa juokset
Tehtaan savuna ilmaan katoaa vuotes
Onnen ohi vaan kävelet perässä harhan
Koneet soittaa sävelen elämäs halvan
veloissa haluut herätä vapaana
peloissas saavut elämäs satamaan
Kuoleva silmä katsoo nettimainosten kuvia
Rikkaampana kuin entisaikojen kuningas
-----
Lauluverse 3, poika (Elf):
Nuku vanhempi kun levolle nyt viimein painat pään
Suotta odotat että mä perintöäs kantaan jään
Saavuit sä sun unelmaasi suureen
Lepoon jää norsunluutornin juureen
Peittoon sen varjojen pitkien
Sut rakkaani hyvästelen itkien
-----
Lauluverse 4: tytär (Kaisla)
Nuku vanhempi kun iltas hämärän sä viimein näät
Yhdessä saamme nyt vihdoin kohdata matkaimme päät
Unesta uneen sait kuljettaa sun taakkaa
Käydä sait Sisyfoksen lailla matkaa
Polkus käy keskellä kivien
Sen rakkaani hyvästelen itkien

0.00   95 kuuntelua

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Viimeisimmät kuuntelijat

Löytyy soittolistoilta