Täydellistä! Pituuskin just sopiva, et pääsee fiilikseen ja ehtii lillua siinä hetken :)

Ensiksi täytyy sanoa, että deep house genrenä ei sano minulle juuri mitään. No kuitenkin tämä oli todellakin positiivinen yllätys. Intro on jotain uskomattoman hienoa. Hienoa tunnelmaa ja vähäeleistä rakentelua. Vaikka pituutta löytyikin, niin huomasin kuunnelleeni tämän pariin kertaan. En osaa tästä oikein mitään muuta sanoa kuin että pirun hieno.

Tämä oli ehkä vähän sekava. Pikkuisen liikaa kaikkea. No ehkäpä se oli tarkoituskin. Sinällään tässä oli ihan toimiva idea. Siis tuon kellontikityksen mieleentuova rumpukomppi toimi hyvin. Välillä tuntuivaan että homma hajoaa kasaan. Lisäksi biisi oli liian pitkä. Eli joko lisää ideoita( voi tosin olla hieman hankalaa, kun tämä perustuu niin yksinkertaiseen juttuun) ja reilusti pituutta pois. Lopussahan tuota muutosta tulikin, mutta keskimmäinen osuus olisi voinut olla lyhempi. Toteutus puolella ei valittamista löydy.

jooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo ooo

Konemaisuus ja orgaaninen alämä yhdustyvät heti alussa sellaiseksi äänimassaksi, että heikompaa voisi välittömästi hirvittää... Ambienttimainen olotila rokitaan syvällä vähän sydämmen oloisella, mutta ziljardi kertaa liian nopealla bassolla... Hmm.. Deep House.. Olisi pitänyt varautua jo genrenimen kohadlla... JOTAIN TULEE::: SE HYÖKKÄÄ!!!!! Panikkia... Pelkoa.. Juoksua... Adrenaliinia... Apua.... SYö.. HUÖKKÄÄ!!!! Tee mitä tähansa, mutta päästä minut piinasta! Perkele Pekka.. Vittu... Minä kehuisin sinua nyt, että olet hyvä, mutta empä viitsi, koska tiedän, että tiedät sen jo... Perskules... Sinä se osaat. Tämä on taitavaa. Jos jotain pähaa pitää sanoa, niin tykkäsin eniten alsuta ja siitä transitiosta siihen varsinaiseen bittiosaan... Sitten siinä puolivälin tienoilla homma jäi tylsäksi... Toki palautus tekee parannus, mutta jotenkin en ainakaan itse enää päässyt ihan siihen samaan fiiliskeen.. Jotenkin mehut oli käyetty ja paikka ei palatessa ole enää pelottava.. Hmm.. Ehkä se on jotenkin tarkoituskin, mutta tylsyyttä se ei jotekin estä enää.. Kaikki on edeleen taitavaa ja psykologisestikkin toimivaa, mutta minä en ainakaan ensi kuuntelulla enää pääse juttuun kiinni. Jos tämän biisin olisi lopettanut puolessa välissä dramaattisesti olisin pitänyt tätä lähes täydellisenä ja se on aika paljon jo se.... Nyt ymmärrrän ratkaisusi osittain, mutta en enää pääse raiteille, kun alku veti jo kaiken mehun irti... Hienoa... Hienoa... Perkeles... Luujin että en tykkää tälläisestä rumpumusiikista, mutta sinä sait minut innostumaan siitäkin kun se iski sieltää ambientin kätkösitä. Perkusles. Pekka! Hyvä!

Jos ei muuta niin ainakin tämä potkii päätä. Kivaa. Kappaleen nimikin on oivallinen. Niin ja kuten jo sanoin, tämä pituus on rasittava. Ei tätä jaksa kuunnella, jos ei erikoisesti ole juuri nukahtamaisillaan. Silloin tämä toimisi. Mutta ei hereillä. Tämän voisi jakaa pariin osaan. Olisi paljon mukavempaa kuunnella. Meinaan onhan tässä ihan loistokkaita kikkoja ja niin edelleen.

Intro on aivan upea. Jännistys ns. tiivistyy. Oiettä. Sopii tälläseen talvisunnuntai-iltaan niin kovin hyvin. Jun jun jumitus. Tässä rallattelussa on kyllä mitä upein tunnelma. Herra Kokkonen, olette idolini. Tämä veivaa ja groovaa niin helvetin tyylikkäästi. Ihanan teollisia kolinoita siellä täällä. Siis tän on oltava yksi parhaista deepistelyistä jonka olen kuullut tähän mennessä. Okei, tämä on se paras. Ei ainakaan tule nyt mieleen mikä se parempi voisi olla. Kyllä thinnerismistä löytyy hyvää kamaa, mutta ei mitään tunnelmaltaan sellaista joka vetoaisi minuun kuten tämä veisu. Aivan ihanaa. Tälläistä kun kuulee niin pieni vitutus perjantaisesta orkidean kiksusetistä katoaa sen siliän tien. Olo on niin ihanan rauhallinen ja lämmin. Tästä tulee hyvä mieli. Avaanpa sälekaihtimia ja katselen talvimaisemaa. *mielenliikutus*

Ihan täydellinen biisi. Fiilikset yms olivat juuri nyt sopivat tälläisen kuunteluun. Toisissa fiiliksissä tämä voisi olla vain ysin biisi. Tällä hetkellä en vain voi tehdä muuta kuin lätkäyttää kympin tälle.

Taidanpa himmentää valaistusta ja laittaa tämän soimaan vielä toisenkin kerran.

Marraskuun ytimeen osuit tällä pläjäyksellä. Fiilis on talvimainen tämän hautsin tahdissa ja väistämättä mieleen palasi viime talven Norjan matkat. Kappaleen rakentuminen tapahtui komeasti. Saundi on kauniin haikea ja herkkä, mutta toisaalta taas jumpsutus on tarpeeksi massiivista. Miellyttävää.