Teksti on kova ja toteutus sopiva. Aivan selkeä ykkönen. Tästä puttuu vain 200-jäseninen mieskuoro laulamassa ha ha ha ha kaikuvassa tilassa kitarasoolon taustalla.

Olen oppinut tämän projektin kohdalla mehustelemaan jo etukäteen kappaletta, sen verran ollut laatua edellisissä näytteissä. Eikä tarvinnut pettyä tälläkään kertaa tähän 2000-luvun Junnu Vainioon!

Musiikillisesti tämä oli suvereeni, itselle ehkä jopa liikaakin, että olisi täysin valloittanut indiesydämeni.

Olet kyllä aika seppä, oliko vielä aika kiireellä aikataululla sorvattu menemään, voin kuvitella että oli hauskaa suunnitella ja toteuttaa visioita.

Vielä mietin, että saako tämä vai eräs toinen kilpailija täydet pojot. Tuli jotenkin tyrmistyneen hyvä fiilis, että joku vääntää tälläisen ralllin kasaan tuosta vaan, ja ei tämä liian ole liian kaukana sellaista mitä tuli ns. nuorempana kuunneltuna.

Hyvin soitettu biisi yhdistettynä hulvattomaan sanoitukseen toimii ... aina! C-osat poikkesivat yllättävästi ja virkistävästi muusta biisistä. Tuotantopuoli oli hyvin hanskassa: instrumentit erottuivat riittävästi toisistaan ja naseva laulu kuuluu tarpeeksi hyvin siten että sanoituksesta saisi selvää ilman tekstiäkin. Sydän sitten sanoi viimelopuksi itsensä irti mikä ei olekaan ihme moisen hengästyttävän menon jälkeen. Kiitettävä suoritus ilman muuta!