Siinähän se näköjään sujuu tyylipuhdas kountrykin, missä blueskin. Jos edellinen biisi toi jossain kohtaa hetkeksi mieleen J. Leskisen, niin tässä puolestaan oli erittäin vahva "Jukka Virtasen haju". Biisi on aina jossain määrin onnistunut, jos se herättää mielikuvia.

Jiihaa... takavasemmalta hiipii jostain syystä biisin alussa mieleeni Badding, MA Numminen ja Suomen Talvisota. Oikean letkeää ja tyylipuhdasta kantrimeininkiä jossa melodiakin kuulostaa ihan omalle eikä lainatulle. Hauskat sanat, jotka rimmaavat hyvin ja sopivat kohdalleen ilman puristusta. Kertsissäkin on selvä koukku eli "kolme viisasta miestä". Soolokitaran soundi oli aivan erinomainen. Kiitettävä veto, ei siinä sen kummempaa. :)