Ryyttelin viidakoista kuuluvia rytmejä ja ääniä.aaaaarrrgh TARZAN bundolo........

Nonniih ja täällähän on se kadonnut rytmi, jota minä haen.

Onkohan rytmin olemus sellainen, että se viipyy tuokioita milloin missäkin, vaihtaakseen sijaansa ja tullen kuin yö hiljaa ja yhtä äkkiä rytmi onkin käsissä.

Miehekästä rytmittelyä, toden totta.
Tämä sessio ilmentää nautintoa, innokkuutta ja käsien taipuisuutta letkeyteen. Taitaa olla totta, ettei vielä yksi djembe fiilistä tee vaan tarvitaan mukaan muitakin välineitä ja soittajia, silloin on riemullista.

Tuo toteamus, tää rupee elään, se on totista totta.
Kun ihmiset keskenään soittavat vailla estoja, niin musiikki elää.