Huumorta. Tamburiinia pitää soitta taimissa, jos sitä aikoo soittaa. Hallitsee nimittäin aika voimakkaasta. Muutenkin soitto melkoosen levällään. Ehkä kuuluu asiaan, en tiedä, mutta en ostaisi.

Niinpä,eikös heterous oo jo häviävä luonnonvara ? ;D Ite biisi ei oikeen iske,aika hissuttelua mun makuun,enpä jaksa nyt mitään tylyttääkään,hyvät jatkot anyway. :)

En oo varma onko toi tamburiini välillä vähän jäljessä. Vähän sekavan oloinen kappale. Kauheasti soittimia, eikä oikein meinaa tietää että mitä pitäisi kuunnella. Olisin tykännyt että laulaja olisi laulanut reippaammin ja kovemmalla äänellä. Lopetus oli aika ihmeellinen. Poppi kappaleissa pitäisi olla selkeä ja tarttuva kertosäkeistö, mutta tämä oli aika vaisu.

Hauskaa minimalismia, tosin ei aivan täydellisesti osu maaliinsa. Tahatonta(ko) koomisuutta sanoituksissa?

Ei inspaa, tämmösen huumorimusiikin pitäis kai olla hauskaa, mut nyt meinaa kyynel tulla silmään. Ei sillä että olis jotenkin niin huono biisi, on vaan ihan liian surullinen sävellys!:´(

En muista alkuperäistä versiota, mutta ilmeisesti tämä on hieman akustisempi kuin se.

Tekstissä on hauskasti käännetty asetelmat nurin kurin. eroo / kaappiheteroo oli oikeasti hauska riimitys:).
Tämä oli melkein sellainen beatleshenkinen esitys vm. 65-66 kitrariffeineen ja tamburiineineen. No ehkä melodia ja harmonia puoli ei ollut aivan yhtä rikas. Ja oikeaoppisessa 3 minuutin mitassa, vaikka rakenne ei ollut aivan kolmen miinuutin symmetrian mukainen.

Kaikesta en tahtonut aivan saada selvää, en tiedä johtuuko uudesta miksauksesta.

Teillähän olisi näissä biiseissä teema cd/ep:n ainekset kasassa;)

Huumori humppaa? eikö? Huumorin tajuni ei riitä

Tämä ei oikein muhun uponnut. Lähinnä lauluääni kävi ärsyttämään. Ja nämä huumoripläjäykset on jo vähän läpi käyty täällä mikserissä. Tosin tämä on vain minun mielipiteeni. Mutta ihan hyvin tehty sävellys, jos häiritsevät soundit unohtaa.

Musiikkihan on letkeetä ja hyvin tehtyä. Tässähän ollaan selkeästi menossa jonnekin. Laulusta en niinkään ole varma, mutta toimiihan sekin. Tullaanko Turingin Poppikone näkemään vielä suomirockin historian kirjoissa? Kuka tietää, se tietää. Hyvä biisi.

Tämä ei kyllä tipahda meikäläiselle. Laulajan tyyli on mielestäni sieltä ärsyttävimmästä päästä, eikä piisikään mikään ihmeellinen ole...

Tehty ilmeisesti vähän niinkuin huumorimielellä, mutta mukava että biisi on kuitenkin tuotettu huolella, soundit kunnossa.

lyriikka on vaikea laji ja vielä vaikeampi jos tahtoo siihen huumoria naittaa. mutta suomenkieli on aina plussaa

En oikeastaan tiedä mitä mieltä tästä olisin. Hämmentävä kokemus. Periaatteessa ihan ok, kun ei kuitenkaan kovin vakavissaan ole väännetty, mutta toista kertaa en jaksaisi kuunnella. Kyllä tälle paikkansa maailmassa kuitenkin on.

Ei parasta TP:ta, samaa kyselen itseltänikin että millon sais uutta valmiiks?

Ei helevetti.

Taas on kovaa yritystä olla hauska, mutta epäonnistutaan pahasti. Vammaisten melodioitten lisäksi sanojen pitäisi olla OIKEASTI hauskat, ja sekin olisi plussaa jos niistä vielä saisi kunnolla selvää. Poppikone ottaa jälleen minun silmissäni takapakkia tällä kappaleella, kerran jo pääsitte kovaan nousuun ja numero parani kerta kerralta, mutta ei enää. Annan kuitenkin numeroksi 5, koska kappaleen nimi sai minut hymähtämään kerran.

Laulun melodia on silloin tällöin hieman hukassa ja paikoin hieman epävireistä. Melodisempi linja laululle tekisi varmaan hyvän säväyksen. Loppu olisi ehkä voinut olla hieman tiivistetympi.

Floating atmosphere. Not too bad despite vocals being out of tune.

Jotenkin oli utuinen soundi kokonaisuudessaan. Hieman tylsähköhä menoa, eikä taaskaan tule mieleen että mitä hyötyä tästä on kenellekkään. Mutta eipä se ketään purekkaan.

Kuulostaa intro vähän epävireiseltä. Ilmeisesti on haettu jotain huumorisanotuksia. Tästä aiheesta on mun mielest' helvetin vaikee saada naurua irti. Aika väsynyttä läppää mun mielestä. Sävellys itse on ihan ok.

Vai että akateeminen versio... Minun makuuni vähän liian rauhallista ja tasaista menoa, pitäisi vähän revitelläkin välillä. Sanoista ei oikein saa selvää, laulu hiljaisella. Outo tuo lopun sekoilu. Mutta pistetään kaikki akateemisuuden piikkiin ;)

en tykännyt laulajan äänestä, muutenkin tuntuu että tätä on kuultu vähän liikaa.. mutta kai tällä tavallakin voi musiikkia toteuttaa.. tää genre ei taida muutenkaan olla oikeen mun ymmärryksen rajoilla :)

Rentoa fiilistelyä vaikko autoon :) Kunnon rumpuja oisin kaivannut, vaikka tamburiinin käyttöö sopii noinkin hyvin mutta sitä runkoa biisin kaipasin. Laulu oli liian hiljasella, muuten hyvä.

Ei vetoa muhun tämä akateeminenkaan versio. Ehkä tämä vaatii usemman kuuntelukerran :)

Mukavan pehmeillä soundeilla tehtyä poppia!! VArsinkin kitarat kuulostivat makeilta!!

Tamburiini on aika loistava. Ja lauluääni ihanan vittuilevan melodinen. Taustalla rullaavat elektroefektit ovat suoraan 80-luvulta. Ja biisin sanat ovat taas täysin oma lukunsa. Ihanaa musiikkia. Kauneutta.

Hauskat sanat. Olet arkielämän runoilija ja songwriter plus soittomies ja varmaankin laulutavasta päätellen esiintyvä itseironinen jokeri. Ah, noi syntsasoundit häiritsee mua, olenpa tänään nariseva. Melodian käsittely on enemmän sellaista sabluuna käteen, jotain yllättävämpää voisi olla siinä kulussa, ehkä?

erittäin akateeminen versio vaikken muita versioita oo kuullukkaan..ihan toimiva biisi ja tykkäsin riisutusta toteutuksesta..laulu ois voinu olla enemmän pinnassa.

Tämä tais olla sitä huumoria? Ihan ok sanat, musa melkoista paskaa. Sopii tietysti tähän tarkoitukseen vallan mainiosti. Laulua miksaa kovemmalle, ja vaikka vähän kompuraa vois laittaa kans niin kuulisi paremmin.

Kaveripiirin toilailut taitavat loppua kohta kesken laulujen sanoituksien aiheista.

Taidanpa olla joskus kommentoinut jotain tämän bändin muistakin biiseistä. Sellainen tunne tuli että tätä on kuultu ennenkin, eikä kyllä tykätty silloinkaan. Eli ei siis uppoa.

pelkäsin just että milloinko nämäkin alkavat tehdä akateemisiä versioita hiteistään. akateeminen versio tarkoittaa sitä, että tehdään sama biisi uudestaan mutta samalla tavalla kuin heinolalainen "toisinajattelija" kitaransa kanssa yksin jossain oballa vappuna klo 5. hyi hitto

Laulu olis saanut olla enemmän esillä kun se on niin hyvä ja jotenkin kiero. Oikein viihdyttävä kappale, soittelu synamöryntöineen kaikkineen on aika paljon progempaa kuin mitä olen popissa kuullut ja se on iso plussa. Hassut sanat. Tykkään kun musiikki on hyvin tehtyä mutta ei aina niin kurttuotsaisen vakavaa. Tykkään.

ehkä hieman huonosti toteutettu huumorikipale. ei jaksanut naurattaa ja sovituskin oli harvinaisen tylsä..

Laulu ei välttämättä tässä toimi yhtä hyvin kuin taustat. Toisaalta välillä tuosta taustastakin löytyi liiallista pilipali-elementtiä. Huumoribiisi, eipä siinä mitään.

Lyriikkka on koskettavaa, ihan rinnassa läikähti.

Biisin tunnelma on hitusen verkkaisen iloitteleva, kuitenkin hillittyä matkasaaranaamisen makua ripaus, ettei totuus unohdu.

Pidin nimenomaan tästä pienoisesta riehakkuuden poikasesta.
Tulipa mieleeni, että tekijöillä on ollut fantsun hauskaa tehdessään tätä, ei otsa kurtussa eikä luutussa vaan ilolla ja asenteella.

Ajatus on tärkeintä, mutta toteutus ei toimi ollenkaan.

Yleisvaikutelma on sellaista "älykköpoppia humanistiopiskelijoille" -tasoa, minkä voi toki ottaa kehuna tai haukkuna. ;) Tietty kotikutoisuus ja epävireisyys kuuluu ilmeisesti valittuun tyylisuuntaan, mutta laulu oli silti paikoin liian hiljaista ja epäselvää "jutustelua" henkkoht makuuni. Jotain c-osaa jäi kaipaamaan; tällaisenaan rakenne oli hieman tasapaksu, kun tuota samaa kitarakuviotakin toistetaan sekä välisoitoissa että a-osissa. Siihen nähden biisin pituus oli kyllä passeli.

Rauhallista ja kevyttä hieman rokahtavaa poppia. Tällaista toivoisi radion soittavan aamuisin bussimatkalla.

Go gou... Poppikone! Joo hienoa sooloa saa nauttia kahden ja puolen minuutin kohdalla... Oikein mukaansa tempaava biisi... Todella hyvä meno...

EN tajua tästä mitään mutta se on oma vikani. Biisi ei eikä sanat leikkaa, eikä muutenkaan.

Tykkäsin itse enemmän tuosta ei-akateemisesta sovituksessa koneineen, mutta makuasiat ovat makuasioita. Aihe ja sanoitus omaperäinen, tarttuvuuttakin lyötyy kuin kiertotaudista.

Huumorilla höystettyä kevyttä poppista. Laulaja vetelee alternative tyylisesti, ja vaikka paikoitellen falsettilaulaminen on melkein ärsyttävää, niin kappale jaksaa viihdyttää pervolla tavalla loppuun saakka.

Tässä vaiheessa sopinee pyytää anteeksi, että en ole ymmärtänyt Turinkia. Verta & kuolemaa oli se biisi, joka nosti arvostukseni bändiä kohtaan uusiin ulottuvuuksiin.

Suomen taatusti uniikein tulkitsija Timopoika on taas vauhdissa. Sanoitukset on kuin suoraan Leevi & the Leavingsiltä lainattu. "Arskan elämä on ollut jo kauan pelkkää pahvii/ hetket Erkin kanssa pelkkää tuijotusta ja liian vahvaa kahvii" on silkkaa neroutta. Tätä täydellisemmin ei kaappiheteron elämää voi kuvailla. Fanitan.

Täähän oli aika jees, hauska vetäsy, leppoisan rempseä, Paljon hauskoja juttuja. Laulaja vois vetää vähän vähemmän arktikuloiden tai siis vittumaisesti, sanat toimisi ehkä paremmin jos ei ois niin näsäviisas meno jatkuvasti.